Vaivaamaton pataleipä siemenillä

Pataleipä taitaa olla ruokablogeissa jo tosi vanha juttu, mutta minähän en varsinaisesti ole harrastanut aallonharjalla ratsastamista. Lisäksi olen hieronut leivän reseptiä jo sen aikaa, että olin jo vähän unohtanut miten mahtavaa onkaan saada omasta uunista tällaisia herkkuja. En ole ihan varma onko tässä maailman täydellisimmän leivän ohje, mutta likipitäen kyllä.

Ensiksikin, ihana rapekuorisen ja pehmeäsisuksisen leivän tekeminen on aivan naurettavan helppoa. Tämän tekotavan oppimisen jälkeen ei ole tarvetta ostaa paperipussileipää kaupasta enää koskaan!

Ja asiaan. Leipomon arinauuneista tulevissa leivissä on ihana revennyt rapsakka kuori ja pehmeä sisus. Saman saa aikaan tavallisessa uunissa, jos omistat valurauta- tms. padan. Pata siis kuumennetaan todella kuumaksi ennen leivän lykkäämistä pataan kannen alle, jolloin keittiössäsi on täydellinen leipäuuni, tadaa! Leipätaikina ei siis tartu pataan, kun pata on riittävän kuuma ja ripottelet vielä hieman jauhoja padan pohjalle.

Toiseksi tätä leipää ei vaivata, vaan ainekset sekoitetaan ja jätetään kohoamaan ainakin yön yli. Pitkä kohotus, pieni hiiva- ja jauhomäärä tekevät leivän rakenteesta ja mausta erinomaisen. Tässä hyödynnetään juuritaikinan ideaa, jolloin leipä myös säilyy paremmin. Olen testaillut ohjetta niin kuiva- kuin tuorehiivalla. Leipä onnistuu molemmilla, mutta kuivahiivan kanssa lämmitä vesi kädenlämpöiseksi. Mielestäni tuorehiivalla leivän rakenteesta tulee himpun verran parempi, vaikkei ero siis ole suuren suuri.

Olen käyttänyt Sikke Sumarin ohjetta tässä pohjana ja lisännyt hieman siemeniä ja spelttiä. Jauhoina voi käyttää mitä tahansa, kunhan puolet jauhoista ovat vehnäjauhoja. Speltti tekee leipään ihan mahtavan aromin, mutta niissä näkyy olevan suuria laatueroja. Jos siis käytät spelttijauhoja niin lisäile vehnäjauhoja taikinan koostumuksen mukaan.

Leivän voi tehdä hiivaleipäjauhoilla, mutta silloin leipään ei tule yhtä suuria ilmakuplia kuin puolikarkeilla vehnäjauhoilla.

Vaivaamaton pataleipä siemenillä

4 dl viileää vettä (kuivahiivan kanssa lämmintä)
15 g tuorehiivaa tai 1/4-½ tl kuivahiivaa
1½ tl suolaa
0,25 dl auringonkukansiemeniä
0,25 dl pellavansiemeniä
½ dl spelttijauhoja
½ dl ruisjauhoa
6-7 dl vehnäjauhoja

Sekoita kaikki aineet keskenään, mutta lisää vehnäjauhot erissä. Speltin karkeudesta riippuen vähempi jauhomääräkin voi riittää. Taikina on siis tarkoitus olla löysähkö, mutta ei kuitenkaan ihan juokseva. Jätä taikina jääkaappiin kohoamaan yöksi tai pidemmäksi aikaa.

Ota taikina jauhotetulle pöydälle, vaivaa ilmakuplat taikinasta pois ja pyöräytä taikina huolimattomasti pyöreäksi. Laita pata uuniin kuumenemaan 20-30 minuutiksi 230 asteeseen. Ota pata uunista, ripottele hieman jauhoja padan pohjalle varmistaaksesi ettei leipä tartu, laita leipä pataan ja pata kansi päällä uuniin 30 minuutiksi. Ota kansi padan päältä ja paista vielä 10-15 minuuttia.

Hurraa, olet mestarileipuipuri!

Parvekeviljelysetti

Sain kaksi vuotta sitten äitienpäivälahjaksi Kekkilän parvekeviljelysetin. Ihan superihana lahja, isot pisteet tästä siipalle. Tänä vuonna haluaisin mahdollisimman suuren valkoisen hortensian, vinvink. Kuvittelin laittavani laatikkoon hyötykasveja, mutta lähinnä lähinnä siinä on kuitenkin ollut kesäkukkia. Puunväriseen laatikkoon on tullut vähän homepilkkuja, joten tällä tietoa valitisin mustan värin.

 

 

Huhtikuussa 2014

Harmillisen vähän olen tullut settiä kuvanneeksi, se sijaitsee meillä vähän epäkuvauksellisessa paikassa olohuoneen ikkunan alla. Yrtit eivät menestyneet ensimmäisenä kesänä laatikossa alkuunkaan, sillä paikka on paahteinen ja emäntä ei jaksanut kastella.

Kesäkuu 2012

Seuraavana kesänä tomaatti viihtyi kesäkukkien taustalla paremmin, mutta kastelin taas liian nuukasti ja hedelmät olivat kirpakoita. Tälle kesälle ei ole vielä muita suunnitelmia kuin isolehtinen basilika. Tosin luin jostakin, että yrtit menestyvät paremmin avomaalla kuin terassilla. Sormia syyhyttää jo.

Kesäkuu 2013

Kanelinen lammaspata

Syötyäni puolikkaan annoksen tätä suloista lammaspataa, jouduin kesken kaiken hakemaan kameran. Kuva ei kerro paljoakaan tämän ruuan herkullisuudesta. Hedelmäinen lammaspata on maultaan tosi lempeä ja nuo macadamiapähkinät (joita oli Cittarin pähkinähyllyssä) antavat pataan ihanaa raksuvuutta.

Kanelinen lammaspata
ohje HS

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
600 g juureksia, esimerkiksi juuriselleriä ja porkkanaa
600 g karitsan paahtopaistia
3 rkl oliiviöljyä
noin 7 dl liha- tai kasvislientä
2 kanelitankoa
200 g kuivattuja aprikooseja
3 rkl macadamiapähkinää paahdettuna ja rouhittuna
hienonnettua minttua tai timjamia
suolaa, mustapippuria
 
Tarjoiluun:
vihreää salaattia

 Kuori ja paloittele sipulit ja juurekset. Kuutioi lammas. Kuullota sipuleita öljyssä pannulla muutama minuutti. Lisää lihapalat ja paista niihin kaunis väri.
 Lisää lihaliemi ja kaneli. Anna seoksen kiehahtaa, vähennä sitten lämpöä. Anna porista kannen alla, miedohkolla lämmöllä noin tunnin ajan.
 Paloittele aprikoosit ja jatka kypsentämistä vielä noin 15 minuuttia tai siihen asti, kunnes lammas on todella mureaa. Lisää lopuksi pähkinät ja halutessasi yrtit. Tarkista maku ja lisää pippuria ja tarvittaessa suolaa.
 Tarjoa pata vihreän salaatin kanssa. Myös keitetty riisi tai kuskus sopivat hyvin makuun.

Maapähkinävoikuppikakut

Olenkin maininnut maapähkinävoin ja minun tuoreehkosta suhteestamme. Suhteemme on nyt edennyt. Näitä syömällä maapähkinävoihin viimeistään tykästyy.

Maapähkinävoikuppikakut
ohje Ihanat kuppikakut (Kiiski, Ehnqvist)

12 kpl (minun pellilläni n. 16 normaalikokoista tai 30 pientä)

125 g voita
1 dl maapähkinävoita
1½ dl ruokosokeria
2 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
1½ tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl suolattuja maapähkinöitä
1 dl maitoa


Kuorrutus

1 dl maapähkinävoita
30 g pehmeää voita
2 dl tomusokeria
maitoa
koristeeksi suolattuja maapähkinöitä

Vaahdota pehmeä voi, maapähkinävoi ja ruokosokeri, lisää munat yksitellen vatkaten. Sekoita keskenään kuivat aineet ja pähkinät ja lisää varovaisesti käännellen taikinaan. Lisää maito ja sekoita tasaiseksi. Jaa taikina paperisiin vuokiin ja paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Tee kuorrutus: sekoita huoneenlämpöinen maapänävoi ja voi keskenään. Lisää tomusokeri ja sekoita tasaiseksi. Notkista maidolla sopivan paksuiseksi ja kuorruta täysin jäähtyneet kakut.

Käytä suurisuista tyllaa, kuorrute tukkii tyllan herkästi.

Savukala-perunamunakas "tortilla"

Keittelen aina perunoita ison kattilallisen jatkojalostusta silmällä pitäen. Yleensä ylijäämäpotuista tulee paistinperunoita tai perunamuhennosta, mutta viime aikoina myös perunamunakasta. Perunamunakas on tosi herkullinen ruoka, johon voi heitellä sitä mitä kaapissa sattuu olemaan. Tosin lapset eivät pidä tästä, mutta aikuiset sitäkin enemmän. Ohje HS.

Savukala-perunamunakas "tortilla"

8 kananmunaa
1½ dl kuohukermaa tai vettä
suolaa, valkopippuria
400 g kypsiä perunoita
1 iso sipuli
1 nippu kevätsipulia
1 rkl voita
4 rkl hienonnettua ruohosipulia
150 g kylmäsavustettua kirjolohta

 Sekoita munat ja kerma kevyesti vatkaten. Mausta suolalla ja pippurilla.
 Kuori ja viipaloi perunat, hienonna sipuli ja kevätsipulit.
Klassinen tortilla española on upea ruoka. Ravitseva, täyttävä ja herkullinen. Suomalainen peruna loistaa tässä hienosti ja savukala säestää vierestä. Paista perunat ja sipulit pannulla voissa kullanruskeiksi. Mausta suolalla ja pippurilla.
 Laita perunat ja sipulit leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan. Ripottele päälle ruohosipulit ja suikaloitu savukala. Kaada munamassa perunapaistoksen päälle ja paista 170-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia tai siihen asti, että kananmuna on kokonaan hyytynyt. (Meillä 45 min.)
Tarjoa esimerkiksi tillillä maustetun vihreän salaatin kanssa.

Kevätmessut

"Hiihto"lomamme loppui päivää suunniteltua aiemmin, joten pääsinkin ystävän sponssaamana Kevätmessuille

 saamaan ideoita parvekeviljelylaatikkooni,

ihmettelemään tomaatinkasvatusta,

ja kukkivia kumppareita.

Lopputuloksena keittiön työtasolla nököttää siemenillä täytetty taimipotti. Asunnossamme ei ole ikkunalautoja, joten täällä ei voi esikasvattaa mitään. Mutta näin järkeviä ajatuksia en tietenkään ajattele tällaisia idyllejä nähtyäni.

 

 Jokohan maa olisi niin sula, että vanhan perennapenkin voisi uudistaa...