Mansikka-limettikuppikakut

Olen ollut ihan h. moilasena viimeiset pari viikkoa. Maailman tyytyväisin vauvamme on osoittautunut temperamenttiseksi yhdeksänkuukautiseksi. Ihmeteltyäni yhtenä päivänä, että onpa jätkä äkäinen tajusin että tyyppihän on tullut äitiinsä, joka on myös rypenyt imetyksen lopettamisen myötä kaikenlaisessa tunnekuohussa. Viikon sisällä puhjenneet kolme hammasta selittänevät myös hieman kaverin ärhäkkyyttä sukurasitteiden lisäksi. Tosin hammasepisodi ei ole sotkenut yöunia, olemme siis kovin onnekkaita.

Nojoo, tällainen arkiviikko ansaitsi makean lopetuksen. Mansikka-limettikuppikakut osoittautuivat suloistakin suloisemmiksi leivonnaisiksi. Niin suloisiksi, että hyökkäsin heti kirjaamaan reseptin tänne. Ohje on Ihanat kuppikakut-kirjasta, jossa niitä on tituleerattu kesähäiden leivonnaisiksi. Eikä suotta, näissä on jotakin tosi juhlavaa sekä tietenkin ihanan kesäinen maku. Ohje on 12 kakkuselle ja epäilin niitä ensin turhan pieniksi, mutta toooosi täyteläisen kuorrutteen kanssa leivonnainen on oikein sopivan kokoinen. Kirja ohjeineen vaikuttaa aika lupaavalta, voi olla että pitää lunastaa kirjakaupasta oma versio kunhan kirjasto karhuaa omansa takaisin.

Mansikka-limettikuppikakut

n. 12 kpl

150 g voita
2 dl sokeria
2 munaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 limetin raastettu kuori ja mehu
200 g mansikoita viipaleina

Kuorrutus:
50 g voita
4 dl tomusokeria
1 limetin mehu
korosteluun tuoreita mansikoita

Vaahdota pehmeä voi ja sokeri. lisää munat yksitellen vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää varovaisesti taikinaan limetin kuoren ja mehun kanssa. Jaa taikina paperisiin vuokiin (käytä niitä muffinipellillä) ja painele muutama mansikkaviipale jokaiseen kakkuun. Paista 200 asteessa 10-15 minuuttia (minun uunissani 17)

Kuorrutus: vaahdota voi, lisää tomusokeri ja sekoita hyvin. Lisää limetin mehua kunnes kuorrutus on sopivan notkea (edit. käytin vain puolet tomusokerin määrästä). Kuorruta kakut täysin jäähtyneinä ja koristele tuoreilla mansikoilla.

Marinoidut grillikasvikset

Löysin viime kesänä Kotiliedestä mainion ohjeen marinoiduille grillikasviksille. Grillaamme (lue isäntä grillaa) niitä ison setin kerralla ja syömme sitten useamman päivän ajan. Maku vain paranee ajan kanssa. Grilliin voi työntää mitä kasviksia vain, mutta munakoiso ja paprika ovat minusta kulmakivet. Yrttejä voi varioida maun ja kaapin sisällön mukaan. Munakoiso täytyy ehdottomasti itkettää, vaikka muuta välillä väitetäänkin, muuten tulee kitkeriä kasviksia. 

Marinoidut grillikasvikset

1 punainen paprika
1 kesäkurpitsa
1 munakoiso
rasia herkkusieniä
tilkka öljyä

Mausteliemi:
0,5 dl öljyä
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu (tai valkoista balsamicoa)
4 valkosipulinkynttä
1 rkl hunajaa
rouhittua mustapippuria
merisuolaa myllystä
timjamia
basilikaa
oreganoa

Paahda paloitellut ja öljyssä pyöräytetyt kasvikset grillissä, uunin grillivastuksen alla tai parilapannussa. Sekoita maustekastike ja marinoi kasviksia jääkaapissa muutama tunti.

Caesar-salaatti

Caesar-salaatti saa sukat pyörimään. Ihana mättöruoka, juhlaruoka, lisäke. Mikä vain. Kuvassa grillatun lohen kyytipoikana.

Asiantuntijan suosituksesta teen kastikkeen Pirkan ohjeella. Toimii.

Caesar-salaatti

1-2 (400 g) rooman- eli side- tai jäävuorisalaattia

4 viipaletta vaaleaa paahtoleipää tai n. 80 g leipäkrutonkeja

1-2 rkl ekstra neitsytoliiviöljyä

1 valkosipulinkynsi

Kastike

1 keltuainen

3-4 anjovisfileetä

1 rkl sitruunanmehua

1 rkl vettä

1 tl sinappia

mustapippuria

1 dl öljyä

1 valkosipulinkynsi

1/2 dl parmesaania raastettuna

Huuhdo salaatinlehdet, valuta hyvin ja revi laakeaan kulhoon. Leikkaa leipäviipaleet kuutioiksi. Kuumenna öljy paistinpannussa ja kiehauta öljyssä hienonnettu valkosipulinkynsi. Lisää pannuun leipäkuutiot. Paista ne rapeiksi ja kullanruskeiksi.

Valmista kastike. Sekoita keltuaisen joukkoon hienonnetut anjovisfileet, sitruunanmehu, vesi, sinappi, mustapippuri ja öljy vähitellen ohuena nauhana. Mausta kastike hienonnetulla valkosipulilla.

Kaada kastike salaatin joukkoon ja sekoita nostellen. Ripottele päälle parmesaani ja leipäkuutiot tai -krutongit.

Banaaniletut

Me ollaan viime aikoina paistettu (ahvenanmaan) pannukakkua ja lettuja tai siis lättyjä kuten oululaiset sanovat tiuhaan. Ne kun ovat Rasmus Nallen suosikkeja. Ja Rasmus Nallea on siis luettu myös paljon. Tänä aamuna mustuneet banaanit pääsivät letuiksi. Peukutan reseptejä, joilla vähentää biojätteeseen päätyvän ruuan määrää, siksi tälle "reseptille" iso tykkäys. Nämä maistuvat ovat toooosi  makeita normilättyihin verrattuna, mutta napero halusi hilloa päälle kuitenkin. Itse söin näitä Eeva Kolun ohjeen mukaan maustamattoman jogurtin kanssa ja niin toimi ihan hyvin. Eivät nämä normiversioita päihitä, mutta hyvä idea siltikin!

Kahden raaka-aineen banaaniletut (kahdelle)

2 kananmunaa
1 iso, kypsä banaani
(halutessasi tilkka vaniljaa, kanelia, kardemummaa)

Sekoita banaani ja kananmunat tehosekoittimessa sileäksi taikinaksi. (Vaikuttaisi siltä, että tehosekoitin vatkaa jonkin verran ilmaa taikinaan, mikä tekee taikinasta riittoisampaa ja ilmavampaa, joten kannattaa antaa sekoittimen pyöriä muutaman minuutin ajan.) Banaaniletut palavat helposti, joten levy kannattaa pitää hieman viileämmällä kuin perinteisiä lättyjä paistaessasi.

Pieni syötävä kiitos

Esikoinen päätti tänään musiikkileikkikoulun lukuvuoden. Alan pikku hiljaa harjoitella pienten muistamisten antamista lasteni kanssa toimiville. Halusin ehdottomasti tehdä jotakin itse ja puntaroin omatekoisen leivän ja leivonnaisten välillä. Lopulta päädyin pieneen rasiaan macaron-leivoksia. Pääsyy oli se, että nämä ovat gluteenittomia. Toiseksi siksi, että niitä saa valmistettua alkuvalmistelujen jälkeen aika nopeasti. Olen nimittäin tainnut siunailla jo aiemminkin pikkuveljen syntymän jälkeen ajanpuutetta. No nyt se aika vasta onkin kortilla, sillä pikkuveli haluaisi tulenpalavasti liikkeelle, mutta ei vain ole hoksannut kuinka mennä eteenpäin (taakse siis onnistuu). Ja epäilen ettei aikapula helpota, kun pienempi sitten äkkää  kuinka se liikkuminen oikein tapahtuukaan... 

Sain viime kesänä macaroneista sellaiset överit, ettei niitä ole sittemmin juurikaan mieli tehnyt. Tauon jälkeen ne maistuivat taas aikas hyville, mutta kahta enempää en kyllä saata edelleenkään näitä syödä. Tosin voitteko kuvitella pariisitarta ahmimassa macaroneja? Not. Resepti löytyy täältä.

Parsakääröt

Jos kietoo parsaa ilmakuivattuun kinkkuun ja laittaa koko komeuden grilliin niin voiko siitä tulla mitään muuta kuin hyvää?

Maijan alkuperäisessä ohjeessa käytetään pekonia, pröystäilin ja käytin ilmakuivattua kinkkua, kun sitä sattui olemaan.

Parsakääröt

2 nippua parsaa
1 pkt pekonia tai ilmakuivattua kinkkua
(pala parmesanjuustoa)

Keitä parsat suolalla maustetussa vedessä melkein kypsiksi. Vihreille parsoille riittää vajaa 5 minuuttia, koosta hieman riippuen. Valkoisia parsoja kannattaa keittää tovi pidempään. Huuhdo keitettyjä parsoja hetki kylmällä vedellä. Jaa parsat 3-4 parsan nippuihin ja kietaise jokaisen ympärille siivu kinkkua. Siirrä niput uuninkestävään vuokaan ja ripottele päälle raastettua juustoa. Kuumenna 225 asteisessa uunissa n. 10 minuuttia kunnes pekoni on kypsää ja juusto saa hieman väriä. Tai vaihtoehtoisesti grillaa kääröt ja ripottele juusto päälle vasta tarjoiluvaiheessa. 

Grillimaustetut kanafileet

Vietimme vappuaattoa ystäviemme kanssa ja juhlissa oli muun muassa pinkki puudeli, mehiläinen, pupujussi ja pari pientä kissaa. Ihanat juhlat! Lisäksi itse juhlapäivänä vietin työn juhlaa ja sain tehtyä perustukset lavankauluksista koostuvaan keittiöpuutarhan. Jos olisimme päässeet pinkikillä Ullikseen, olisi mukaan voinut pakata grillimaustettuja kanafileitä. Ohje on peräisin Tyrniä ja tyrskyä blogista.

Grillimaustetut kanafileet

Ohje on sopiva 3-4 kanafileelle

Mausteseos:

• 2 rkl oliiviöljyä
• 2 tl ruskeaa sokeria
• 1 tl sipulijauhetta
• 2 tl valkosipulijauhetta
• (2 tl chilijauhetta)
• 2 tl paprikajauhetta
• 1 tl suolaa
• 1 tl pippuria

Kanafileitä varten sekoitetaan kulhossa mausteseos, jossa kanat pyöritellään ja sen jälkeen paistetaan pannulla kypsäksi.  Mausteseos palaa herkästi, paista miedolla lämmöllä.