Paperitähti

Näin hauskan paperitähden A-lehtien joululehdessä. En tosi ymmärtänyt teko-ohjeesta mitään, mutta mitäpä google ei osaisi neuvoa. Paperitähdet ovat näköjään olleet bloggareiden viime joulun suosikkeja, joten ohjeita löytyi hyvin. Käytin paperina tavallista kopiopaperia, mutta värillisilläkin saisi hienoja luomuksia aikaan. Mallia voi katsoa esim. täältä. Eikö olekin suloinen? Ja samalla halpa ja ekologinen!

Vaihteluksi jauhelihasta

Ainainen jauheliha tuppaa välillä kyllästyttämään. Tässä piristävä arkiruokaohje, jonka voi karitsan jauhelihan sijaan toteuttaa myös naudasta. Persikkaraita sopi mainiosti karitsan makuun, tätä ruokaa voin lämpimästi suositella! Ohje on marraskuun RuokaPirkasta.

Kepakot

n. 500 g karitsan tai naudan vähärasvaista jauhelihaa

1 dl kaurahiutaleita

1 dl vettä

1 kananmuna

1 rkl perunajauhoja

1 limetti

1/2 ruukkua ruohosipulia tai 3 - 4 kevätsipulia

2 valkosipulinkynttä

1/2 - 1 chilipalkoa

1 tl suolaa

1/2 rkl garam masala -maustesekoitusta 

Persikkaraita

1 tlk (200 g) turkkilaista jogurttia

2 säilykepersikan puolikasta tai 1 tuore persikka

1/2 dl tuoretta minttua hienonnettuna

1 rkl limetinmehua

1 rkl juoksevaa hunajaa

suolaa

mustapippuria

Sekoita kulhossa kaurahiutaleet ja vesi. Anna turvota hetken aikaa. Lisää muna, perunajauhot ja jauheliha. Purista limetinmehu ja jätä 1 rkl mehua persikkaraitaan. Hienonna ruohosipuli, kuoritut valkosipulinkynnet ja halkaistu chilipalko, josta on poistettu siemenet. Sekoita limetinmehu, hienonnetut ainekset ja mausteet jauhelihan joukkoon tasaiseksi taikinaksi.Muotoile taikinasta öljytyin käsin tankoja ja työnnä niihin halutessasi varrastikut. Kypsennä kepakoita 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia tai parilassa välillä käännellen, kunnes liha on kypsää.

Valmista persikkaraita. Leikkaa persikka kuutioiksi ja hienonna mintunlehdet. Sekoita jogurtin joukkoon persikkakuutiot. Mausta mintulla, limetin mehulla, hunajalla, suolalla ja pippurilla. Tarjoua couscousin tai riisin kanssa.

Iltapalapiirakka

Suolaiset piirakat ovat siitä kivoja, että niihin voi laittaa kaikkea mitä kaapista löytyy. Tähän piirakkaan saa upotettua myös ylijäämäperunoita. Tein kokeeksi myös muutaman minipiiraan. Pienet piirakat onnistuvat muffinssivuuassa ja ovat mahdottoman söpöjä.

Iltapalapiirakka 

Ruis-perunataikina

3 keitettyä perunaa

100 g voita

1 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

1 dl vehnäjauhoja

1 dl ruisjauhoja

1 dl maitoa tai vettä

Soseuta perunat ja sekoita soseeseen muut aineet. Jos on aikaa anna taikinan levätä hetki jääkaapissa ja taputtele taikina voidellun uunivuuan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa 200-asteessa  noin 10 minuutin ajan.

Täyte:

150 g kinkkua

1 paprika

1 sipuli (+nokare voita)

2 dl ruokakermaa

3 munaa

100 g juustoraastetta

suolaa

mustapippuria

Suikaloi kinkku, paprika ja sipuli. Kuullota sipulia hetken aikaa voissa. Sekoita munat, kerma ja puolet juustoraasteesta keskenään. Levitä kinkku, sipuli ja paprika esipaistetulle pohjalle. Lisää suola ja pippuri ja kermaseos. Ripottele pinnalle loput juustoraasteesta. Paista 200-asteessa kunnes piirakka on kauniin ruskea, 30-40 minuuttia.

Sopivasti ilmojen kylmetessä...

...valmistui lämpöinen torkkupeitto. Paksulla langalla ja puikoilla työ valmistui vajaassa parissa viikossa, vaikka kutomisaikaa onkin vain iltaisin ja niiden yksien päiväunien aikaan. Nyt voikin sytytellä kynttilät ja käpertyä sohvalle viltin alle selailemaan uusia käsityöohjeita, minulla onkin jo iiiiiso virkkuukoukku ja korin malli mielessä. Torkkupeiton ohje on täältä.

  

Mariannesuklaakakku

Käsityöpörriäinen on puraissut siihen malliin, etten oikein ehdi keskittymään keittiöpuuhiin. Käsityöt taas etenevät niin hitaasti ettei niistä ole kovin usein kerrottavaa. Isänpäivänä kuitenkin ryhdistäydyin ja leivoin. Mieheni pitää tummasta  suklaasta, joten raaka-ainevalinta oli selvä. Lisäksi hyväksi havaittu Maku-lehden pohjan ohje ei verottanut liikaa aikaa kutimilta. Kakun kohdalla ei voi puhua kevyestä, mutta on tämä ihan mielettömän hyvää. Tuoreiden marjojen aikaan olen täyttänyt pinnan marjoilla, jotka luovat illuusion keveydestä ja ovat upean näköisiä. Tällä kertaa kokeilin suklaakoristeiden tekoa sulattamalla suklaata pienessä minigrip-pussissa, jonka nurkkaan leikkasin pienen reiän ja pursotin suklaata ristikoksi. Suklaakoristeita pitääkin testata lisää.

Mariannesuklaakakku

10 palaa

Pohja

250 g tummaa suklaata

150 g voita

2 dl sokeria

6 kpl munaa

3/4 dl vehnäjauhoja

2 rkl sitruslikööriä

Täyte

1 dl vispikermaa
½ prk maitorahkaa

½ pss Mariannecrush-rouhetta

½ tl vaniljasokeria

0,25 dl sokeria

Sulata paloiteltu suklaa ja rasva kattilassa miedolla lämmöllä. Anna jäähtyä hieman. Voitele ja jauhota (Ø 24–26 cm) irtopohjavuoka. Vatkaa munat ja sokeri kestäväksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon jauhot siivilän läpi sekä hieman jäähtynyt suklaa ja sitruslikööri. Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa 180 asteessa 35–40 minuuttia. Jäähdytä kakku. Kakun keskusta vajoaa leivonnaisen jäähtyessä. Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi ja sekoita rouhe ja mausteet. Levitä seos kakun pinnalle.

Koruja kotikonstein

Minulla oli muutamia vuosi sitten mahdoton innostus omatekoisia koruja kohtaan. Viikonloppuna kaivoin tekotarpeet taas esille ja korjasin rikkinäisen korun sekä tein muutaman uuden. Nämä ovat ihania henkilökohtaisia lahjoja, jos tuntee lahjansaajan korumaun, mikä on osoittautunut minulle aika hankalaksi. Että toiveita voipi esittää =)

Kiviä voi tilata netistä esim täältä, kannattaa satsata raaka-aineisiin, kuten käsitöissä yleensäkin. Näissä on käytetty lasihelmia, korukiviä ja makean veden helmiä. Tekeminen on yhtä helppoa kuin helmien pujottelu metallisiimaan. Lukkojen kiinnitys on vaikein vaihe, eikä sekään ole kovin hankalaa. Kansanopistot ja kiviä myyvät liikkeet järjestävät kursseja aiheen tiimoilta. Kannattaa kokeilla, ei juurikaan huvita maksaa Snö-korusta omaisuutta, kun perehtyy tähän askartelun osa-alueeseen.

 

Tilliliha

Maistoin tillilihaa ensi kerran kymmenkunta vuotta sitten kokkaillessani sitä koulussa. Se oli hyvää, mutta enpä ole sen koommin tillilihaa tehnyt vaikkei minulla siis olekaan mitään traumaa ruokalajia kohtaan. Lihana käytin hirven keittolihaa, jonka hauduttelin useamman tunnin, jottei lopputuloksesta varmasti tulisi sellaista minkä monet kouluruokailusta muistavat. Ja hailakasta ulkonäöstään huolimatta lopputulema oli ihanaa, olisiko tässä se kaikkein väärinymmärretyin ruokalaji? 

 Tilliliha (ohje Pirkan)

n. 700 g naudan/hirven kulma- tai ulkopaistia (tai luutonta lapaa)
1 l vettä
1 tl suolaa
1 - 2 sipulia
2 (200 g) porkkanaa
(n. 60 g) selleriä
1 laakerinlehti
10 maustepippuria
10 valkopippuria
tillinvarsia

Kastike
8 dl keitinlientä
4 rkl vehnäjauhoja
1 rkl sitruunanmehua
2 tl sokeria
1/2 tl suolaa
1 dl hienonnettua tilliä
1 dl kermaa

Mittaa vesi suunnilleen lihapalan kokoiseen kattilaan ja pane liha kattilan pohjalle. Kun vesi alkaa kiehua, kerää veden pinnalle noussut vaahto esimerkiksi reikäkauhalla. Kun vaahtoa ei enää muodostu, lisää suola, kuoritut ja halkaistut sipulit, porkkanat, selleri, laakerinlehti, pippurit ja tillinvarsia. Keitä kannen alla miedolla lämmöllä pari tuntia. Kääntele lihapalaa välillä. Nosta kypsä liha ja porkkanat leikkuulaudalle. Siivilöi keitinliemi, ota siitä desin verran mittaan ja jäähdytä se. Sekoita siihen vehnäjauhot. Kuumenna loppu keitinliemi kattilassa. Kaada suurus ohuena nauhana kattilaan koko ajan sekoittaen. Keitä sekoittaen viisi minuuttia. Mausta kastike sitruunanmehulla, sokerilla, suolalla ja tillillä. Sekoita joukkoon lopuksi kerma. Leikkaa lihasta mahdolliset kalvot pois. Kuutioi liha 3 cm x 3 cm:n kokoisiksi kuutioiksi. Viipaloi porkkanat. Lisää lihat kastikkeeseen kuumenemaan. Pane tilliliha tarjolle laakeaan kulhoon. Koristele porkkanaviipaleilla. Tarjoa keitettyjen perunoiden, etikkapunajuurien ja maustekurkkujen kanssa.